lauantai, 23. helmikuu 2008

Minäkin muutan..!

Mäkin kerkesin kyllästyä (lähinnä kuvanlisäys) ongelmiin vuodatuksessa, vaikka bloggailu on viime aikoina jäänytkin aika vähälle. Päätin siis minäkin muuttaa blogini bloggerin puolelle, kun kaikki muutkin! ;) Harmittaa hiukan, koska kuten todella moni on todennut oli vuodatuksessa puolensa.

Mutta jatkossa mun höpötyksiä löytää siis täältä:

http://lindapien.blogspot.com/

 

Teretulemas, niin uudet kuin vanhatkin! :)

sunnuntai, 17. helmikuu 2008

Huivi ystävälle!

Aikamoiset pari viikkoa takana. Töissä menee hyvin, mutta silti hiukan stressaa vielä. Lisäksi kun edellisessä työssä tein oikeastaan pelkkää iltaa niin totutteleminen aamuherätyksiin (5.30) melkein vuoden tauon jälkeen vie aikansa. Toissapäivänä olin neljän aikaa töistä kotona, nukahdin telkun eteen, heräsin yhdeksältä ja nukahdin taas kahdeltatoista uudestaan. Kyllä kai tämä tästä pikkuhiljaa :)

Teatterissa oli toinen esitys. Siellä oli oikeastaan vielä enemmän ihmisiä kuin ensi-illassa! Omia tuttujanikin oli paljon yleisössä, mikä oli fantastista! Esitysten jälkeen on aina loistava fiilis. Hymyilee vaan. Nyt on viikontauko ja sitten vielä yks esitys. Vähän haikeakin mieli, kun tämä on (aika) varmasti viimeinen prokkis missä olen tuolla Teatteri Narrissa mukana. Sitten pitäis keksiä jotain muuta.

Sitten. Kiitos kaikille ihananille, ketkä laittoivat minulle ystävänpäivä toivotuksia! Hyvää ystävänpäivää, minulta teille kaikille, vaikkakin näin myöhässä. Tosin ainakin mun mielestä ystävänpäivä on joka päivä, joten käytännössä en myöhästynyt yhtään ;) Itsellä varsinaisen ystävänpäivän ilta meni töissä oleillessa, mikä pisti kyllä hiukan kiukuttamaan. Pienet lahjat kuitenkin kiikuttelin lähimmäisille ystäville.

Yhdelle kaulahuivia kaipaavalle kaverille tein telkkua katsellessa tämmöisen:

1302776.jpg

Huivissa on siis kukka koristeena, mutta kuvaan sitä en saanut kunnolla näkymään millään. Lahja oli yksinkertaisuudestaan huolimatta kuulemma mieluinen ja tuli tarpeeseen. Huivin lanka on siis Novitan Teddyä mikä on muuten aivan ihana tuntuista ihoa vasten, vaikka ulkomuoto ja neulomismukavuus sanoisivatkin muuta!

 

keskiviikko, 6. helmikuu 2008

Teatteriateatteria!

Maailman ääriin näytelmän ensi-ilta on nyt onnellisesti ohi. Meni paljon paremmin, mitä harjotusten perusteella oletin. Tosin niinhän ne jotkut sanookin, että mitä p****mpi kenraali sitä parempi esitys. Näytelmähän kertoo kahden ystävyksen tarinan läpi 50, 60, 70 ja 80-luvujen eli löytyhän sieltä varmasti nostalgiaa ainakin osalle yleisössä, tuntuivat tykkäävän. Saatiin jopa kehuja ihan ammattinäyttelijän suusta! :)

Itse esiinnyin kuumeisena. 3 päivää sitten puhkesi influenssa ja siitä lähtien olen lähinnä palellut ja/tai hikoillut peiton alla. Kuumetta ollut parhaimmillaan yli 39 astetta. Nyt alkaa olo olla jo parempi. En kyllä muista koska olisin viimeksi ollut näin kipeänä. Arvauskeskuksessakin jouduin käydä saikkua hakemassa ja totesivat tätä olevan paljon liikkeellä nyt. Huominen vielä vapaa.

Täytyy sanoa, että tuon ensi-illan mukana lähti puolet siitä stressistä, mitä mulla on viime aikoina ollut. Olo on helpottunein hetkeen. Kunhan itsensä saisi vielä täysin terveiden kirjoihin niin pää pysyis mukana näissä jutuissa ja sais muutenkin itestänsä vähän enemmän taas irti.

Eipähän tähän väliin voi taas olla mainostamatta: Esityksiä vielä ainakin jäljellä kaksi (voi olla, että tehdään lisäesityksiä). Kaikki pääkaupunkiseutulaiset (ja täällä oikeaan aikaan majailevat ;) siis katsomaan meitä:

Maailman ääriin

13.2. klo.17.30 ja 27.2 klo 19.00

Paikkana Narrin näyttämö (Hietaniemenkatu 9 C) ja VAPAA PÄÄSY!

 

Well, shake it up, baby, now, (shake it up, baby)
Twist and shout. (twist and shout)
Cmon cmon, cmon, cmon, baby, now, (come on baby)
Come on and work it on out. (work it on out)

Well, work it on out, honey. (work it on out)
You know you look so good. (look so good)
You know you got me goin, now, (got me goin)
Just like I knew you would. (like I knew you would)

Well, shake it up, baby, now, (shake it up, baby)
Twist and shout. (twist and shout)
Cmon, cmon, cmon, cmon, baby, now, (come on baby)
Come on and work it all out. (work it all out)

You know you twist your little girl, (twist, little girl)
You know you twist so fine. (twist so fine)
Come on and twist a little closer, now, (twist a little closer)
And let me know that you're mine. (let me know youre mine)

-The Beatless - Twist and shout

maanantai, 28. tammikuu 2008

Diipadaapaa!

Nyt on sitten 3 (harjottelu)työvuoroa ärräntätinä takana.

Komelluksilta ei tosiaan vältytty. Heti viime torstaina ensimmäisessä vuorossani välivuoroon tullut restap (tuuraaja) oli noin tunnin myöhässä. Tietenkin tuli jonoa ja esimies otti kassan haltuun, koska en mä ekana päivänä kovin nopea sen kanssa ollut. Pyörittelin siinä sit tunnin melkein peukaloita, kun en mä osaanut mitään järkevää tehdä eikä esimies pystyny keskittyä antamaan mulle tehtävää.

Eilen menin esimiehen kanssa välivuoroon niin siellä odotti ylläri. Kiska oli klo.10 kiinni kun seitsemältä olisi pitänyt aueta. Aamuvuorolainen oli luullut tulevansa kymmeneen. Mä siinä sit ekaa kertaa rupeen pohjakassaa laskemaan ym.. (kaupassa ei tarttenu, kun tarkistaa, että seteleitä ja kolikkopötköjä oli kassassa oikee määrä) Lisäks vielä iltakin oli myöhässä hiukan, vaikka se ei tuottanut ongelmia sinäänsä, koska aamu jäi paikkaamaan nukuttuja tuntejaan iltaan. Jostain kummansyystä esimies ei ollut kovin hyvällä tuulella. Pojille tais tulla aikamoinen puhuttelu. Mä sain kehuja, että pärjäsin hyvin siinä sähläyksessä, sekä rauhoitteluja, että ei toi aina tommosta ole :D Mietin vaan, että tossa tilanteessa ois oltu pulassa, jos ei olis ollu mitään aikasempaa kassakokemusta.

Tää päivä meni rauhallisemmin, mitä nyt kahvia lens hiukan lattialle ja sitä kuivailtiin. Huomenna eka iltavuoro eli jälleen uutta asiaa huimasti.

Kassa ja veikkaus on jo hyvin hallussa, mutta muut hommat vähän sitten mietityttääkin. Nopeutta pitäs saada lisää, mutta sitä tulee varmasti tekemällä. Sit mun pitää heti ekoina omina vuoroina opetella tekemään tilauksiakin! Voin sanoa, että töitten jälkeen on ollut aika voimaton olo. Kaikesta huolimatta en todellakaan ole vielä kertaakaan katunut, että vaihdoin työpaikkaa. Esimies vaikuttaa asialliselta. Sanoo asiasta, eikä anna luistaa tehtävistään, mutta ei kuitenkaan huohota niskaan koko aikaa. Lisäksi hän vaikuttaa kiinnostuneelta työntekijöistää, kyselee paljon. Mua lähinnä on vaan huvittaneet noi kommellukset ja oma tuurini, koska tuolla kaupassa harjotteluvuoroilla kävi vastaavanlaisia sähläyksiä.

Vapaa-aika ja energia on ollu hiukan kortilla. Teatteri on töitten lisäksi syönyt niitä kumpaakin. Odotan innolla esityksiä, mutta odotan kyllä sitäkin hetkeä kun ne on ohi ja töissä alkaa asiat rullaamaan, koska kieltämättä sressaa hiukan!

Neuloa en ole kerennyt oikeastaan lainkaan. Tosin, en ole oikein löytänyt mitään mieleistä neulottavaakaan. :/ No, netti on ohjeita pullollaan, joten joskko lähtis niitä metsästämään! :)

 

perjantai, 18. tammikuu 2008

Laiska, tyhmä ja saamaton? Ei, ei, tälläkertaa?

Heipähei kaikille!

Hengissä ollaan yliväsymyshysterian kourissa.

Mulla on ollut niitä R-kioskin koulutuksia. Ne on Vantaalla ja joka aamu on joutunut heräämään 5.30. Koulutuksissa on kyllä ollut erittäin kivaa ja hyvää porukkaa. On saanut nauraa. Ens viikolla on vielä veikkauksen kaksipäiväinen koulutus ja torstaina alkaa työt! Jännittää. En mä todellakaan oleta, että toi on mitään hehkeintä duunia, mutta kivempaa kuin entinen. Tänään kävin juuri kaupalla ja kuuntelin entisten työkavereideni juttuja taas siihen malliin, että saan todella olla onnellinen kun pääsin pois. Tuolla ei luoteta yhtään työntekijöihin (varsinkin kassat on pohjasakkaa), kun taas ärrällä saan tehdä aivan kaikkea! Ja hyvä esimerkki oli noi koulutukset! Kaupassa ei ollut mitään koulutuksia, vaa mut iskettiin suoraan vaan asiakkaiden eteen istumaan. Missään vaiheessa ei tullu edes mitää turvallisuuskoulusta tms.!!

Mä olen aina tykännyt vastuusta. Ja mun mielestä työntekijöihin luottaminen on nimenomaan oikea tapa johtaa, koska ne idiootit, jotka ei toimi oikein jää kuitenkin aina kiinni. Jos osoitetaan, että suhun luotetaan niin tottakai siinä kasvaa halu näyttää olevansa sen luottamuksen arvoinen. Ja sit: Työn ei tartte olla hehkeetä, jos on terve ja hyvä työympäristö ja sitä toi kauppa ei todellakaan edustanu! Oikeastaan nyt vasta kun pääsin tuolta pois, tajusin todella kuinka paljon se paikka on mua ahdistanu!

Asiasta jäälleen kukkaruukkuun:

Olen saanut tämmöisen suuren kunnian Hansulta, Orvokilta ja Taija K:lta!

1216377.jpg

"Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."

Täytyy sanoa, että olen erittäin otettu! Ihana kuulla, jos jotkut todella viihtyvät ja jaksavat kiinnostua miun höpinöistä, varsinkin kun blogailu on viime aikoina jäänyt suhteellisen vähälle. Mullakin on aikamonta blogia, joita seuraan enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja jotka ansaitsisivat myös tämän, mutta annan tämän nyt niille, joiden blogit löytyvät linkitettynä blogini sivusta eli: Lumikide, Taija/Tiutiu, Teisa, Miimu, Minnu, Liisa sekä tahdon kertoa Hansulle, Orvokille ja Taijalle ajattelevani heidän blogeistaan samoin!

Sitten! Pieniä uutisia käsityörintamalta!

Suurinosa ajasta on mennyt matkustaessa sinne Vantaalle koulutuksiin ja sieltä kotiin nukkumaan, mutta olin viime viikonloppuna Nuorten filosofiatapahtumassa seuraamassa mielenkiintoisia keskusteluja ja siellä istuessani sain samalla kätevästi aikaiseksi jo aiemmin mainitsemani Lapin lapaset (Novitassa tais olla Lovikka lapasten nimellä) Novitan Huopasesta, jota löysin lankapussi(e)n pohjalta. Äskön vasta viimeistelin ne ja tälläset tuli:

1219458.jpg

Valmsituivat juuri sopivasti tai siis vähän pakonkin edessä kun onnituin toissapäivänä hukkamaan 3 parin tänä syksynä/talvena! Oon tässä lajissa aivan mestari. Viime talvena hankin semmoset pikkumuksuille tarkoitetut nipsut, joilla lapaset saa takinhihaan kiinni, jotta en hukkais niitä, mut sit hukku ne nipsut :D pitäs varmaan ostaa uudet, kun ne oli kyl kätevät. Ei kuitenkaan joka viikko viitti uusia lapasia neuloa, vaikka se kivaa onkin. Näistä lapasista tuli myös hieman nostalgisia fiiliksiä. Muistui elävästi mieleen kuinka tappelin ala-asteella samanlaisten lapasten kanssa monet monet tunnit. Nyt suju hiukan helpommin tää homma ;)