No niin. Täällä blogimaailmassa on ollut hiljaista. Itsekkin olen ollut hissuksiin, koska ei oikeastaan ole ainakaan käsitöiden osalta ollut mitään uutta kerrottavaa. Päivät menee hulinalla, varsinkin kun on vapaata. Ulkona oli tänään niin ihana ilma, että oli pakko olla siellä.

Kävin myös (vaihteeksi) itäkeskuksessa. Pitkään harhailin Anttilan lankaosastolla, mutta tällä kertaa lähdin tyhjin käsin.. Pitäs keksiä uusi työ, jota alottaa, kun samalla tekee tuota toppia (joka ei millään meinaa edistyä) valmiiksi. Pelkkä pylväiden tekeminen kyllästyttää hiukan. Jos on hyviä vinkkejä niin otan vastaan. Pitää teidän blogeja, muutenkin nettiä ja tietty käsityölehtiä tutkia, jos löytyisi jotain inspiroivaa. Saa toki myös vinkkejä antaa. Veljelle niitä jussi sukkia vois kenties alottaa.. Eilen tuli sentään maalattua pitkästä aikaa. Kaverilleni teen hänen kuvaansa synttärilahjaksi. Saa nähdä onnistuuko!

Oltiin tiistaina viihteelläkin vapaapäivän kunniaksi. Ensin ulkona piknikillä ja sitten sieltä jatkettiin iltaa istumaan kapakkaan. Tuli puhuttua paljon. Kuulin eräästä ihmisestä, jonka kanssa en koskaan kuvitellut istuvani baarissa, juttuja, joita en koskaan osannut kuvitella hänestä ja kenties myös itse puhuin omista asioista enemmän kuin tapoihini kuului. Ei kaduta, mutta hämmentää. Jotenkin hassusti tullee erittäin alitajuisesti aina ajatelleeksi ihmisistä, jotka on tuntenut jo kauan, mutta he eivät ole koskaan puhuneet oikeastaan mistään henkilökohtaisista asioista (tämän kyseisen henkilön kohdalla ymmärrettävästä syystä), että heillä ei ole ongelmia.. tai siis se tulee niin puun takaa, vaikka tottakai järki sanoo, että ei tosiaan kaikilla mene aina hyvin, eihän se olisi edes inhimillistä.

Mut joo ehkä en rupea romaania kirjottamaan. Heis veis, ja ilmottelen kun keksin mitä seuraavaksi rupean tekemään. Aina kun tekee jotain on hirmuiset suunnitelmat seuraavasta, mutta sit taas käypi näin. Pää on tyhjä.

SNY täynnä? :O